Jyväskylän Kesä keräsi yli 33 000 kävijää – ensi vuoden AVAAVAT Ilta ja Jyväskylä Sinfonia

Jyväskylän Kesä keräsi yli 33 000 kävijää – ensi vuoden avajaiskonsertissa Ilta ja Jyväskylä Sinfonia ensimmäistä kertaa yhdessä

Tiistaina päättynyt 71. Jyväskylän Kesä ylsi erinomaiseen yleisömäärään: tapahtumissa kävi paikan päällä yli 33 000 ihmistä, ja Puistojuhlat keräsi historiansa toiseksi suurimman yleisön heti ennätysvuoden 2023 jälkeen. Ensi vuonna luvassa on ainutlaatuinen ensikohtaaminen, kun Ilta nousee avajaiskonsertissa lavalle Jyväskylä Sinfonian kanssa ensimmäistä kertaa koskaan – ja vuosituhannen vaihteen legendaarinen Rikosklubi tekee paluun Ilokiveen.

Festivaaliviikolla 1.–7.7. lippuja myytiin yli 12 000, mikä on yksi kaikkien aikojen suurimmista määristä. Viisaus-teeman ympärille rakennettu ohjelmisto sisälsi 66 tapahtumaa ja noin 160 esitystä ympäri kaupungin. Kaksi kolmasosaa niistä oli maksuttomia.

”Jyväskylän Kesä tarjosi jälleen upean festivaaliviikon, ja siitä kuuluu suuri kiitos yleisölle ja esiintyjille. Haluan onnitella ja lämpimästi kiittää hienosta onnistumisesta festivaalijohtaja Kyösti Ylikuljua, vastaavaa tuottajaa Anniina Hartikaista ja koko tuotantoryhmää sekä kaikkia vapaaehtoisia – ilman heidän työtään tällaista ei synny”, kommentoi Jyväskylän Kesän hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo.

Puistojuhlilla ennätystason yleisö

Festivaaliviikon vetonaulaksi nousi yhdeksättä kertaa järjestetty Puistojuhlat, joka kokosi Lounaispuistoon kahtena iltana yli 5 000 juhlijaa, mikä on tapahtuman historian toiseksi suurin yleisö heti ennätysvuoden 2023 jälkeen. Torstai-ilta J. Karjalaisen, Maustetyttöjen, emma & matildan ja Muuan Miehen tähdittämänä myytiin loppuun. Perjantaina lavalle nousivat MELO, helmi marleena, Ursus Factory, keiju ja aaro630. Puistojuhlilla iloa huokuva tunnelma oli käsinkosketeltava, ja artistien lisäksi kävijöitä ihastutti festivaalin hulvaton oheistoiminta.

Loppuunmyyty avajaiskonsertti ja jazzin juhlaa

Jazz Suomi 100 -juhlavuoden sävyttämän festivaaliviikon avasi Aili Ikosen ja Oona Airolan loppuunmyyty avajaiskonsertti yliopiston juhlasalissa. Moniulotteinen konsertti hurmasi kuulijansa ja on saanut erinomaista palautetta niin kävijöiltä kuin kriitikoilta.

Yhdysvaltalainen jazzbanjisti Cynthia Sayer Joyride-yhtyeineen toi Jyväskylän ytimeen hullaannuttavaa hot jazzia ja swingiä, ja Samuli Edelmannin koskettava konsertti kokosi Keuruun kirkkoon yli 550 kuulijaa. Toivolan vanhalla pihalla svengattiin Masterpiece Orchestran Elton John -tribuutissa ja Lasse Hirven luotsaamilla Kapun kesäklubeilla, joiden vieraina kuultiin muun muassa Palefacea, Johanna Förstiä ja Heikki Saloa.

Festivaalin päätti suomalaisen jazzin tähtikaartin koonnut Heikki Sarmannon & Jyväskylä Workshop Bandin juhlakonsertti, jossa esiintyivät Sarmannon lisäksi Juki Välipakka, Juhani Aaltonen, Reino ”Reiska” Laine, Jukka Eskola, Eero Koivistoinen ja Ulf ”Uffe” Krokfors. Harvalla on yhtä syvä side Jyväskylän Kesään kuin Sarmannolla: hänen esikoislevynsä Flowers in the Water (1969) äänitettiin Jyväskylän yliopistolla, ja perinteitä kunnioittaen myös päätöskonsertti tallennettiin samassa salissa – lähes 60 vuotta myöhemmin. Ennen konserttia yleisö pääsi kuulemaan Sarmannon ja hänen muusikkoystäviensä tarinoita Tuomas Paukun johtamassa jazz-keskustelutilaisuudessa Kulttuuritalo Villa Ranassa.

Teatteria, oopperaa ja koko perheen ohjelmaa

Konserttien lisäksi festivaaliviikolla nähtiin laajasti teatteria, oopperaa ja työpajoja: Elina Mustonen avasi Elisabet I:n mielenmaisemia ja kertoi riipaisevan Olga Knipperin ja Anton Tšehovin rakkaustarinan, Teatterikone kuljetti yleisönsä Seminaarinmäen historiaan ja La Kala yllätti Susannan salaisuus -salonkioopperalla. Mäki-Matin perhepuiston Lasten Kesä tarjosi teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä perinteisen yhteisömaalauksen, jossa Oikokatu muuttui värikkääksi taideteokseksi. Festivaalikävijöillä oli tuttuun tapaan pääsy myös lukuisiin museoihin, gallerioihin ja näyttelyihin ympäri kaupungin.

Keskusteluohjelma tavoitti tuhansia

Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettu keskusteluohjelma käsitteli muun muassa viisauden tunnistamista ja viisaaksi kasvamista. Yhdessä Mediatalo Keskisuomalaisen ja Jyväskylän kaupungin kanssa järjestetyssä avajaisseminaarissa pohdittiin mediamaiseman ja journalismin murrosta. Lähetykset keräsivät jopa täysiä saleja ja verkossa katsojia on ollut jo monia tuhansia. Kaikki tämän vuoden keskustelut ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän ja Keskisuomalaisen verkkosivuilla.

Kävijät voivat vaikuttaa tulevien festivaalien sisältöön vastaamalla kävijäkyselyyn 19.7. saakka osoitteessa jyvaskylankesa.fi/kysely. Kysely on osa tapahtumatutkimusta, jolla Jyväskylän tapahtumakaupunki kerää vaikuttavuustietoa alueelta.

Ensi vuonna teemana perintö – Ilta ja sinfoniaorkesteri ensimmäistä kertaa yhdessä

Jyväskylän Kesä järjestetään seuraavan kerran 7.–13.7.2027, ja teemana on perintö sanan monessa merkityksessä. Pohjoismaiden vanhimman yhtäjaksoisesti järjestetyn kaupunkifestivaalin 72. vuosi käynnistyy avajaiskonsertilla, jossa koetaan jotain ennenkokematonta: Ilta nousee lavalle sinfoniaorkesterin kanssa ensimmäistä kertaa koskaan. Jyväskylän Kesän tilaama juhlava konsertti järjestetään yhdessä Jyväskylä Sinfonian kanssa keskiviikkona 7.7.2027.

Legendaarinen Rikosklubi palaa rikospaikalle

Vuosituhannen vaihteessa Jyväskylän musiikkiskenessä hässäkkää aiheuttanut Rikos Records palaa Jyväskylän Kesässä takaisin rikospaikalleen, kun Rikosklubi valtaa Ilokiven lauantaina 10.7.2027. Kovatasoisen elektronisen tanssimusiikin julkaisuvajetta paikkaamaan syntynyt Rikos julkaisi aikanaan suuren määrän komeaa jytkettä. Rikosklubilla nähtiin vuosien varrella merkittävimpiä kotimaisia elektroartisteja sekä toinen toistaan mystisempiä undergroundbändejä ympäri maailmaa. Monet Rikos Recordsin vinyylilevyistä ovat nykyisin haluttuja keräilyharvinaisuuksia. Maineikkaimpia Rikoksella levyttäneitä artisteja lienevät Laulurastas, Ercola ja Tero C64.

Aihetta juhlaan on ensi vuonna muutenkin: Puistojuhlat järjestetään kymmenettä kertaa 8.–9.7.2027, ja Jyväskylän Kesä palaa peruskorjatulle Jyväskylän kaupunginteatterille, jonka uusi näyttämötekniikka avaa muun muassa kaivatulle sanattoman teatterin ohjelmistolle uusia mahdollisuuksia. Seminaarinmäen Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset – jotka saavat lähiviikkoina päätöksen UNESCOn maailmanperintötunnuksesta – toimivat tuttuun tapaan festivaalin tapahtumapaikkoina.