ma 12.7. klo 14.00
Kesto n. 2 h
  • Puheohjelma
  • Vapaa pääsy
Ruusupuisto, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä

Jyväskylän Kesän suuri tiedepaneelikeskustelu

Vapaa pääsy

Suomen Ilmasto-, Luonto-, ja Kestävyyspaneelit saman pöydän ääressä!

Olemmeko luontokansaa vai ilmastopahiksia? Onko suomalainen metsätalous luonnon ja ilmaston kannalta kestävää? Onko arkielämämme muututtava vai onko se jo kestävällä pohjalla? Mikä on tiedekäsityksen merkitys ja tiedotusvälineiden rooli kansalaisten arvomaailman luomisessa, päättäjien valintojen ohjaamisessa ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa?

Jyväskylän Kesän Suuressa Tiedepaneelissa Suomen johtavat kestävyysasiantuntijat kokoontuvat pohtimaan, kohtaavatko todellisuus ja mielikuvat Suomi-kuvassamme. Keskustelemme suurista kestävyyskriiseistä. Olemmeko me suomalaiset osa ongelmaa vai sen ratkaisua?

Paneelin avauspuheen pitää Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

 

 

  • Markku Ollikainen

    Markku Ollikainen on Helsingin yliopiston ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja. Hän on Suomen ilmastopaneelin ja Itämeripaneelin puheenjohtaja. Markku on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2011 ja hänet on palkittu useasti yliopisto-opettajan työstään sekä työstään ilmaston ja Itämeren hyväksi. Ollikainen pohtii työssään keinoja, joilla muutetaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yhteiskuntaa ja vähennetään maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksia.

  • Janne Kotiaho

    Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Kotiaho on myös Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja toimii tieteellisenä neuvonantajana Suomen hallituksen delegaatiossa sekä globaaleissa luonnon monimuotoisuutta koskevissa post-2020 sopimusneuvotteluissa että biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita käsittelevän hallitustenvälisen tiede-politiikka paneelin täysistunnoissa. Vapaa-ajalla hän ylläpitää vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa Kotiahon tilaa Korpilahdella ja hoitaa perinnebiotooppeja lampaiden, kanojen ja kalkkunoiden laidunnuksen avulla.

  • Ilari Sääksjärvi

    Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi toimii Suomen Luontopaneelin toisena varapuheenjohtajana. Kokeneena tiedeviestijänä Sääksjärvi näkee tieteen tärkeänä osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Sääksjärvi johtaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköä. Hän toimii myös Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaavana varadekaanina. Sääksjärven tutkimusaloihin kuuluvat esimerkiksi sademetsätutkimus ja hyönteistiede. Hän johtaa myös monitieteistä Suomen Akatemian rahoittamaa BIODIFORM-konsortiota (Biodiversity and systemic transformation), joka toimii biodiversiteetin ja talouden välisellä rajapinnalla. Tutkimusurallaan hän on löytänyt kaiken kaikkiaan satoja tuntemattomia eläinlajeja erityisesti Amazonin alueelta ja nimennyt niitä noin 200 lajia. Sääksjärvi on työskennellyt luonnon monimuotoisuuden globaalien kysymysten parissa koko tutkimusuransa.

  • Eeva Furman

    Professori Eeva Furman on SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja ja Suomen kestävyyspaneelin puheenjohtaja. Hän oli kirjoittamassa kansainvälisessä riippumattomassa asiantuntijaryhmässä (IGS) YK:n tilaamaa globaalia kestävän kehityksen raporttia (Global Sustainable Development Report2019, GSDR). Hän on urallaan työskennellyt kansallisesti ja kansainvälisesti mm. seuraavien kysymysten parissa: kestävän kehityksen hallinta, systeeminen kestävyysmurros, tieteen ja päätöksenteon yhteys, kaupungistuminen, ruokaketjut, planetaarinen terveys, ekosysteemipalveluiden operationalisointi, integroitu vesienhallinta, luontopohjaiset ratkaisut. Hän on johtanut laajoja tutkimushankkeita ja kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja kirjoja niin tutkijoille, kansalaisille, yrityksille, virkamiehille kuin poliitikoille.

  • Sirkku Juhola

    Sirkku Juhola on kaupunkiympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja vieraileva professori Linköpingin yliopistossa sekä Norjan Vestlandforsking tutkimuslaitoksessa. Juhola on myös Jyväskylän yliopiston dosentti ja väitellyt Itä-Anglian yliopistosta Iso-Britanniasta. Juholan tutkimusalueena on ilmastopolitiikka, kaupunkien kestävyys ja ympäristöhallinta. Juhola johtaa kaupunkiympäristöpolitiikan ryhmää, jossa hän monitieteisesti ja useilla eri menetelmillä tutkii, kuinka kaupungeissa voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Juhola on Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change) kirjoittaja ja johtava kirjoittaja kolmannessa kaupunkien ilmastonmuutoksen arvioinnissa (Third Assessment Report on Climate Change and Cities, UCCRN), joka valmistuu vuonna 2023.

  • Mikko Mönkkönen

    Mikko Mönkkönen on soveltavan ekologian professori. Hän tekee monitieteisesti metsien käytön kestävyyden tutkimusta, jossa tavoite on löytää tapoja sovittaa metsien puuntuotannon tavoitteet yhteen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja metsien monikäytön kanssa. Mönkkönen on kestävyyspaneelin jäsen.

  • Keijo Hämäläinen

    Keijo Hämäläinen aloitti Jyväskylän yliopiston rehtorina 1.8.2017. Sitä ennen hän toimi Helsingin yliopiston päätoimisena vararehtorina vuosina 2015-2017, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina (2010-2013) ja fysiikan professorina (2002-). Hämäläinen on tehnyt tutkimustyötä ulkomailla useiden vuosien ajan mm. USA:ssa (Brookhaven National Laboratory) ja Ranskassa (Grenoble). Hämäläinen toimii myös lukuisissa luottamustehtävissä, mm. Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtajana (2020-), Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hallituksen jäsen (2020-), Akatemian tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan jäsenenä ja Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtajana.

  • Ulla Helimo

    Paneelin puheenjohtajana toimii Ulla Helimo. Helimo on kestävyyden ja vastuullisuuden asiantuntija Jyväskylän yliopiston toiminnanohjauksessa, jossa hänen tehtävänään on luotsata yliopistoa kohti planetaarista hyvinvointia. Hän on työskennellyt aiemmin kunta-alalla, luonnonsuojeluprojekteissa ja 10 vuoden ajan Andien-Amazonian alueella kehitysyhteistyöhankkeiden parissa. Helimo on koulutukseltaan ekologi ja ympäristötieteilijä.