Taina Mäki-Iso: MEDEIA: Klovnin raivonhallintaopas

pe 5.7. klo 19:00
Kesto: 1h
Jyväskylän kaupunginteatteri, suuri näyttämö,

Loistavana klovnina tunnettu näyttelijä-ohjaaja Taina Mäki-Iso esittää Jyväskylän Kesässä uuden sooloteoksensa. Esitys pohjaa klassiseen kreikkalaiseen myyttiin omat lapsensa kostoksi tappavasta naisesta. Klovni Martta saa tämän huikean roolin esitettäväkseen, mutta häntä kauhistuttavat tarinan julmuudet. Miten ihmeessä kertoa kaikki karmeudet? Nuorille ja aikuisille soveltuva esitys pohjaa työpajoihin, joissa 3–6 -luokkalaiset tutkivat teatterileikein kohtaamista ja erityisesti raivon tunnetta. Lopputuloksena on kauheaa tragediaa, mutta myös vapauttavaa naurua.

Esityksen käsikirjoitus on Taina Mäki-Ison ja työryhmän, johon kuuluvat toisen ohjaajan Janne Saarakkalan lisäksi visualisoinnista vastaavat Mika Haaranen ja Elina Kolehmainen.

Taina Mäki-Iso on fyysiseen teatteriin ja klovneriaan erikoistunut ohjaaja, opettaja ja esiintyjä. Hänen klovnisoolojaan on viime vuosina nähty kotimaan lisäksi myös mm. Espanjassa, Tšekissä ja Arabiemiraateissa.

Esitys on suunnattu sekä nuorille että aikuisille. Suositellaan yli 10-vuotiaille.

Liput (26/24/16 €) myynnissä verkkosivuillamme ja Lippupisteen toimipisteissä.

 

Esiintyjä kertoo / Taina Mäki-Iso

Medeia-myytti on hurja tarina lapsensa kostoksi tappavasta naisesta. Esitystäsi on kuvailtu äärimmäistä raivoa mutta myös komiikkaa yhdistäväksi. Miten tällaiset ääripäät tulevat yhteen esityksessä?
Medeian tarinassa on äärimmäistä raivoa, ei ehkä niinkään itse esityksessä. Klovni Martta on itse asiassa pulassa ja suorastaan kauhuissaan tulkitessaan tätä äärimmäisen julmaa tarinaa. Klovnihan voi tarkastella asioita yllättävistä ja vähän nurinkurisistakin näkökulmista. Traagisuus ja koomisuus vuorottelevat esityksessä ja mielestäni tämä on olennaista yleensäkin klovneriassa.

Työstit esitystä yhdessä 3–6-luokkalaisten lasten kanssa. Miten työpajojen anti näkyy lopullisessa esityksessä?
Klovni Martta on itsekin hieman äkkipikainen ja hänellä on käytössä lasten työpajoissa toisilleen jakamia raivonhallintamenetelmiä. Olin vaikuttunut lasten rehellisyydestä, kun käsittelimme raivoa; mikä raivostuttaa tai ärsyttää ja toisaalta miten kukin rauhoittuu. Toivon, että tuo lasten rehellisyys näkyy myös esityksessä ja minussa jollain tapaa henkilökohtaisuutena, josta löytynee myös jotain meille kaikille yhteistä.

Mikä sinua inspiroi tällä hetkellä – klovneriassa, teatterissa tai taiteessa ylipäätään?
Klovneriassa kiehtoo yleisökontakti. Sekä lajin haastavuus. Usein ihmiset klovneriakurssilla kuvailevat lajia samalla sekä ihanaksi että kauheaksi. Ylipäätänsä esittävissä taiteissa minua kiehtoo juurikin traagisuuden ja koomisuuden sekä toisaalta ”kauneuden ja rumuuden” yhtäaikainen läsnäolo. Elämme kiinnostavia aikoja. Olen viime aikoina pohtinut myös sitä, miten toimia taiteilijana eettisesti säilyttäen kuitenkin  vapauden – ja leikin. Leikki on tärkeää. Tärkeintä.

Kenelle suosittelisit esitystä? Kenelle et?
Haluaisin tietenkin sanoa, että kaikille yli 10-vuotiaille; aikuisille, nuorille ja lapsille aikuisen seurassa. Toivon, että katsoja jo tullessaan tietää Medeia-tarinan ytimen naisesta, joka kostoksi tappaa lapsensa. Yleisössä on joskus ollut vanhempia teinien kera. Eräs katsoja totesi, että esitys toimii myös vapauttavana terapiana pienten lasten vanhemmille. Suosittelen esitystä myös kaikille teatteriklovneriasta kiinnostuneille. MEDEIA: Klovnin raivonhallintaopas on viides klovnisooloni. Tätä tehdessäni iloitsin kovasti yhteistyöstä ohjaaja Janne Saarakkalan kanssa. Keitoksemme yhdistää kiinnostavalla tavalla sekä teatterin että klovnerian elementtejä. Haluaisin uskoa, että esitykseni soveltuu myös raivoa ja väkivaltaa kohdanneille katsojille. Kunhan ei ole akuutti tilanne päällä.

Miten yleisö on ottanut vastaan esityksen?
Oikein hyvin. Esityksessä on klovnerialle tyypilliseen tapaan myös yleisöä osallistavaa osuutta ja yleisö on ollut hyvin mukana. Tätä ei pidä kuitenkaan säikähtää. Naurun kohde on Martta. Moni on kuvannut katsojakokemusta puhdistavaksi; on saanut nauraa ja mahdollisesti vähän itkeä tirauttaakin. Raivon käsittelykin on voitu kokea vapauttavana. Huhtikuun lopulla esiinnyin 5–6-luokkalaisille ja eräs tyttö kysyi esityksen jälkeen, milloin voisi tulla kokemaan tämän uudestaan… ei näkemään, vaan kokemaan. Tämä palaute on kyllä tallennettu sydämeeni.