Daydream and Counterpoint: Mies, viisitoista kitaraa ja ballerina

02.6.2017

Ismo Eskelinen tarttui kitaraan 10-vuotiaana, eikä ole sen jälkeen irrottanut.
– Silloin oli ollut jo pitkään selvää, että joku soitin piti hommata. Me rakennettiin omakotitaloa ja minä rummuttelin siellä maalipurkkeja.
Maalipurkkien ohella nuorenmiehen kädessä soivat serkkujen viulut ja kyläpaikkojen pianot.
Jostain oli jo syttynyt rakkaus espanjalaiseen kitaramusiikkiin ja kun Eskelinen sai oman kitaran oli instrumenttivalinta kerrasta selvä.
– Muistan vielä ihan hyvin, että kun sain kitaran, en nukkunut koko yönä. Piti aina säännöllisin väliajoin nousta katsomaan, että se kitara varmasti oli siinä. Olin ihan koko ajan sen soittimen kanssa siitä lähtien. En halunnut muuta tehdä.

Usein musiikkiharrastus menee niin, että kitaralla tapaillaan aluksi jotain ihan muuta kuin Bachia. Eskelinen oli kuitenkin jo heti alusta klassisen musiikin miehiä. Hänen musiikkirepertuaarinsa on siinä mielessä laaja, että se yltää 1500-luvulta nykypäivään. Jyväskylän Kesän konsertissakin kuullaan Johann Sebastian Bachia, Steve Reichia ja Jukka Tiensuuta.
– En soittaisi näin laajaa ohjelmistoa, ellen tuntisi sitä omakseni, Eskelinen sanoo.

Konsertin sisältö on niin erikoisen hieno, että se vaatii vähän avaamista. Tiensuun teos on sävelletty kitaralle ja elektroniikalle ja Reichin teos kitaralle ja ääninauhalle. Eskelinen sanoo Reichin 15 kitaralle säveltämän “Electric Counterpoint”:in sukeltavan moniäänisyyden sydämeen.
– Bach toteuttaa moniäänisyyden luomuna kun taas Reichissa ääninauhalta tulee 14 kitaraa, joista kaksi on bassokitaroita.
Näitä Eskelinen kutsuu kitaroiksi, jotka ovat syöneet proteiinia.

Bach on musiikkia, jonka soittajana ei tule koskaan valmiiksi. Se on aina modernia. Eskelinen konsertoi Jyväskylän Kesässä viimeksi vuonna 2006. (Kuva: Maarit Kytöharju)

Yhdestä kitarasta tulee äänimaisema, joka täyttää koko salin. Kyseessä on alun perin jazzkitaristi Pat Methenylle sävelletty teos. Eskelinen on esittänyt teosta aikaisemmin Methenyn alkuperäisen taustanauhan kanssa, mutta nyt hän teki teoksesta oman, 14 kitaraa sisältävän nauhansa.
– Mutta Tiensuu se vasta mielenkiintoinen onkin, Eskelinen sanoo. Teoksessa käytetään live-elektroniikkaa siten, että kitaristi ikään kuin soittaa kamarimusiikkia itsensä kanssa.
Kappaleeseen kuuluu varta vasten siihen tehty tietokoneohjelma.
– Se on kussakin jaksossa ohjelmoitu omanlaisekseen. Siinä on midipedaali, jolla pääsen aina seuraavaan osioon, joista kukin reagoi mun livesoittoon tietyllä tavalla, mies intoilee.
Yksinkertaisimmillaan ohjelma tuo soittoon kaikua. Monimutkaisimmillaan reilusti enemmän.
– Tämä on yksinkertaista elektroniikkaa, mutta Tiensuu käyttää tietokoneohjelmaa todellakin soittimena. Se ei ole mitään efektisirkusta, vaan kaikella on taustalla musiikillinen tarkoitus. Se on kyllä tosi hieno, Eskelinen sanoo.
Hän kertoo kyseisen Tiensuun kappaleen saaneen poikkeuksetta ihastuneen vastaanoton.
– Ja myös sellaisissa ihmisissä, jotka eivät yleensä kauheasti kuuntele uutta musiikkia tai jos joutuvat kuuntelemaan niin eivät siitä tykkää. Tiensuu kolahtaa heillekin.

Tanssija-koreografi Minna Tervamäki ohjaa Kansallisbaletin tanssija Hanako Matsunea.

Konserttiin kuuluu myös tanssia, sillä kansallisbaletin nuori tanssija Hanako Matsune tanssii Electric Counterpointiin Minna Tervamäen koreografian. Tanssia nähdään myös Bach Eskelinen II -levyltä otetun kappaleen yhteydessä. Tervamäki kehuu vuolaasti ohjattavaansa.
– Hanako Matsune on poikkeuksellisen lahjakas nuori tanssija. Eniten minuun on tehnyt vaikutuksen hänen vahva läsnäolonsa näyttämöllä ja intohimoinen asenne harjoittelua kohtaan. Jo siitä saakka, kun Hanako liittyi kansallisbalettiin vuonna 2013, olen halunnut työskennellä hänen kanssaan koreografina ja ohjaajana. Viimeksi Hanako edusti Suomea Kansallisbaletin Japanin kiertueella huhtikuussa, Tervamäki kiittelee.

Daydream and Counterpoint perjantaina 7.7. klo 19.30 Kaupunginteatterilla.

Kuuntele oheisesta linkistä kappale Eskelisen “Bach Eskelinen II” -levyltä: