Jyväskylän Kesä: Odotettavissa hulinaa ja nuorennusleikkaus

16.3.2017

Kesän tekijät 2/3

TUOTTAJA KYÖSTI YLIKULJU

Kyösti Ylikulju siirtyi Jyväskylän Kesän tuottajaksi Yläkaupungin Yöstä, jonka toiminnanjohtajana hän ehti toimia neljä vuotta. Nyt miehellä on tavoitteena lisätä Kesään avoimuutta ja synnyttää yleistä hulinaa.

 

– Kun aloitin toiminnanjohtajana Yläkaupungin Yössä, yksi ensimmäisistä ajatuksista oli, että tämä on työ joka on hyvä siirtää kohtuullisessa ajassa seuraajalle. Aluksi ajattelin, että se kohtuullinen aika on kolme vuotta, mutta kun tekeminen oli tosi kivaa ja pääsi toteuttamaan ja testaamaan ideoita, kolmas vuosi tuntui siltä, että vielä pitää tehdä neljäs – Ja sitten vielä viideskin.
Viides ja samalla Yläkaupungin Yön 25-vuotisjuhlavuosi jäi kuitenkin tekemättä, kun Yläkaupungin Yön toimisto vaihtui Kesän vastaavaan.
Ylikulju nauraa, että Kesään tulo oli kotoisaa siksi, että toimistossa on paljon samoja kalusteita kuin Yläkaupungin Yössä.
– Heti kun käveli tänne sisään tuli tunne, että hei täällähän on hyvin tutun näköistä. Festivaaleilla on pitkä yhteinen historia Nikolainkulmassa ja kalusteet on dyykattu samasta paikasta. Molempien toimistojen seinillä näkyy esimerkiksi samojen menneiden tapahtumien kylttejä.

Taidekasvatusta ja tietojenkäsittelytieteitä opiskellut Ylikulju sanoo päätyneensä festivaalijärjestäjäksi harrastuksen kautta.
– Olen tehnyt elektronista musiikkia 13-vuotiaasta asti. Se oli kauan aikaa se kaikista keskeisin juttu elämässä. Kun itselle ja kavereille piti saada esiintymismahdollisuuksia, päädyin järjestämään tapahtumia.
Viime aikoina oman musiikin tekeminen on jäänyt vähemmälle.
– Koen kuitenkin olevani musiikintekijä, vaikka realistisesti aika vähänhän sitä tulee tehtyä. Ehkä minulla on sellainen musiikin tekijän identiteetti, mies hymyilee.

Kyösti Ylikulju Peilikuvia-konsertissa Oulussa vuonna 2000. Kuva: Sami Kemilä

Jyväskylän tapahtumakentällä Ylikuljun kädenjälki on näkynyt Yläkaupungin Yön lisäksi Höstfestissä, ylioppilaskunnan toiminnassa ja lukuisilla klubeilla. Ylikulju on myös mies 2003 perustetun Radio Hearin takana.
– Minulla on ollut aina sellainen luonne, että tulee hirveän helposti ajauduttua tilanteisiin, joissa alkaa miettiä miten juttua voisi kehittää eteenpäin. Jyväskylä on tässä suhteessa erinomainen kaupunki. Täällä on paljon toimijoita, jotka suhtautuvat palautteeseen tosi hyvin ja innostuneesti. Täällä ei kyräillä ja juoruilla selän takana.
Jyväskylän Kesäänkin Ylikulju haki sillä asenteella, että jos pestiin valitaan joku muu, on hän ainakin antanut kehitysideansa tapahtumaan.
– Kesässä ollaan hienosti avoimia sille, että tapahtumaa saa viedä myös uusiin suuntiin.

 

Ylikulju sanoo rajattomuuden ja avoimuuden kiehtovan häntä.
– Sitä voi innostua jostain populaarikulttuurin ilmiöistä ihan yhtä lailla kuin äärimmäisestä marginaalista. Asioihin voisi suhtautua niin, että ei oikeastaan miettisi kauheasti mitä genreä ne edustavat; että onko tämä valtavirtaa, vaihtoehtokulttuuria tai jotain muuta. Ettei arvottaisi niin, että tuo on niin populaarikulttuurijuttu, että se on jo nolo. Tai toisaalta, että tämä on niin marginaalia, ettei tämä ketään kiinnosta.
Keskenään kaukaisiltakin kuulostavien asioiden yhdistely synnyttää mielenkiintoisia lopputuloksia.
– En usko, että hyvä tapa harrastaa kulttuuria olisi sellainen, että on hyvin vahvat omat suosikit, joihin keskittyy koko elämänsä.

Vaikka Ylikulju väittää päässään olevan selvien tavoitteiden sijaan lähinnä miljoona muistilappua asioista, joita hänen pitäisi miettiä lisää, löytyy sieltä muutama kristallisoitunut tavoitekin. Yksi sellainen on yleisen hulinan lisääminen Jyväskylän Kesään.
– Haluaisin, että kun ihminen tulee tapahtumaviikolla kaupunkiin, millä tahansa välineellä, hän huomaisi heti mitä täällä tapahtuu. Että Jyväskylän Kesältä ei voisi välttyä.
Ylikulju suunnittelee muun muassa avointa hakua Kesän katu- ja klubiohjelmaan.
– Festari voisi myös innostaa ihmisiä esiintymään yllättäen ja ilmoittamattakin. Tulisi vaikka katusoittajia paikkoihin, joissa heitä ei yleensä ole, Ylikulju ideoi.

Toinen selvä tavoite on festivaalin nuorentaminen. Ylikulju arvelee, että Jyväskylän Kesässä 20–35 -vuotiaiden ikäluokka loistaa poissaolollaan.
– Se ikäluokka, joka ei tunne kauhean hyvin Jyväskylän Kesää eikä edes tiedä viihtyisikö siellä, on myös se ikäluokka, jolle olen itse tottunut tuottamaan tapahtumia, hän toteaa.
Vuoden 2017 Kesässä uuden tuottajan kädenjälki ei vielä kovin selvästi näy.
– Mari (Lankinen, edellinen tuottaja) on tehnyt hyvän pohjatyön. Itselle on ihan tarpeeksi jännitettävää siinä, että saa festivaalin teknisen puolen toteutettua tänä vuonna, Ylikulju hymyilee.

 

“Jyväskylän Kesän lähtökohta on tosi hyvä ja on hienoa, että sitä saa muovailla oman näköisekseen.” Kuvassa Ylikulju Jyrockin juontajana vuonna 2012. Kuva: Marika Nurmela.